VALAJÄRVEN
 SUOJELU-
 YHDISTYS ry
 
Haku

Lyhennelmä Kokemäenjoen vesistön vesiensuojelyhdistyksen raportista 14.10.2003. Raportin on laatinut FM Juha Valkama.

Valajärven koekalastus 2003

Valajärvellä suoritettiin elokuussa 2003 koeverkkokalastus, jonka tarkoituksena oli selvittää kalaston rakennetta sekä arvioida tulosten perusteella jatkossa tehtäviä toimenpiteitä kuten mahdollista hoitokalastuksen tarvetta ja tarkoituksenmukaisuutta tai tulevia kalanistutuksia. Varsinaisen koekalastuksen teki Valajärven suojeluyhdistys. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksessä käsiteltiin tulokset sekä kirjoitettiin tämä lausunto.

Menetelmät

Valajärvi koekalastettiin 1.-11.8.2003 NORDIC yleiskatsausverkoilla riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen ohjeiden mukaan. Tarkemmat koekalastusohjeet Valajärveä varten laadittiin vesiensuojeluyhdistyksessä.

NORDIC-yleiskatsausverkko on 1,5 m korkea ja 30 m pitkä. Siinä on 12 eri solmuväliä 2,5 metrin kaistaleina seuraavassa järjestyksessä: 43, 19,5, 6,25, 10, 55, 8, 12,5 24, 15,5 5, 35 ja 29 mm.

Valajärven pinta-ala on 347 ha ja suurin syvyys noin 13 m. Järvi jaettiin 100x100 metrin ruutuihin joista arvottiin koekalastettavaksi 27 ruutua. Jokaiseen ruutuun laskettiin yksi NORDIC-yleiskatsausverkko sattumanvaraisesti valittuun suuntaan.

Pyyntiaika oli 17-21 tuntia. Saalista kirjattiin eri lajien yksilömäärä ja yhteispaino kultakin solmuväliltä. Lisäksi mitattiin 134 ahvenen pituudet 1 mm tarkkuudella.

Koekalastuksen alkaessa ilma oli helteinen, mutta viileni kalastuspäivien aikana. 4.-5.8. satoi ja ukkosti. Pintaveden lämpötila laski koekalastuksen aikana 28 asteesta 19 asteeseen.

Tulokset

Valajärven koekalastussaalis oli yhteensä hieman yli 54 kg (1746 kpl) ja yksikkösaalis 2005 g/verkko (65 kpl/verkko). Saalis koostui pääasiassa ahvenista, jonka saalisosuus oli 72% painosta ja 74% lukumäärästä. Särkeä oli 24% painosta ja 22% lukumäärästä. Muut lajit olivat kiiski (2%/3%), hauki (1%/0,1%) ja salakka (0,4%/1%). Särkikalojen osuus oli 25% painosta ja 23% lukumäärästä.

Ahvensaalis koostui 4-23 cm pituisista kaloista. Saaliissa esottui kolme vahvaa kokoluokkaa: 4-6 cm, 10-12 cm ja 14-16 cm. Pedoiksi luokiteltavia 15 cm tai pidempiä ahvenia saaliista oli 22%. Särkiä mitattiin vain 17 kpl, ekä niiden perusteella voi tehdä johtopäätöksiä. Suurin osa särjen kappalemäärästä saatiin kuitenkin 8-10 solmuväleillä, joten ilmeisesti ne olivat melko pieniä.

Johtopäätökset

Koeverkkokalastuksen perusteella Valajärven kalasto on melko yksipuolinen. Tiheän ahvenkannan lisäksi järvessä esiintyy kohtalainen särkikanta, mutta hauen, salakan ja kiisken osuudet jäivät pieniksi. Koekalastuksessa saatujen lajien lisäksi Valajärvessä esiintyvät ainakin muikku ja siika. Suojeluyhdistyksen mukaan Valajärvestä saadaan muikkuja loppukesällä melko runsaasti ja siikoja tulee keväällä jonkin verran. Alkukesällä 2003 järvestä saatiin runsaasti isoja (4-8 kg) haukia.

Valajärven yksikkösaalis (2005 g/verkko) oli kohtalaisen pieni. Esim. rehevöityneiden eteläsuomalaisten järvien hoitokalastuksen vaikutuksia tutkivan HOKA-hankkeen kymmenessä tutkimusjärvessä yksikkösaalis vaihteli hoitokalastuksen alkuvaiheessa (1997) välillä 1480-3613 g/verkko (52-199 kpl/verkko). Valajärven koeverkkosaaliissa myös särkikalojen osuus (25%) oli varsin pieni. Monissa rehevissä järvissä särkikalojen osuus on 60-75% ja em. HOKA-hankkeen järvissä se oli vuonna 1997 32-78%.

Elokuussa 2000 ja helmikuussa 2001 tehtyjen tutkimusten mukaan Valajärven syvänteitä vaivaa loppukesällä happikato ja korkea fosforipitoisuus. Muutoin veden laatu on lähes karujen vesien luokkaa.

Jatkossa Valajärven istukaslajeja voisivat olla edelleen siika, joka on ollut tähänkin asti pääasiallinen hoitolaji, tai järvitaimen, jota on istutettu vuosina 1996 ja 1999. Ensisijaisesti järveen tulisi kuitenkin istuttaa kalalajeja, joita kalastajat myös tehokkaasti pyytävät.

Perinteistä hoitokalastusta Valajärvessä ei kannata aloittaa. Hoitokalastuksen yhtenä edellytyksenähän on tiheä särkikalavaltainen kalasto ja pyrkimyksenä (yhdessä järven ulkoisen kuormituksen vähentämisen kanssa) kalastaa tehokkaasti sisäistä kuormitusta ylläpitäviä ja eläinplanktonia syöviä särkikaloja, minkä seurauksena levää syövät suurikokoiset eläinplanktonlajit runsastuvat ja vesi kirkastuu.

 

© 2007-2017 Valajärven suojeluyhdistys