VALAJÄRVEN
 SUOJELU-
 YHDISTYS ry
 
Haku

Valajärvi

Kirkasvetinen Valajärvi sijaitsee Tammelan ylängöllä Janakkalan kunnan ja Hämeenlinnan kaupungin (Rengon) alueella. Suomessa on yhteensä viisi Valajärvi-nimistä järveä, joista tämä on suurin.
Tutustu kaikkiin Valajärviin Wikipediassa.

Valajärven pinta-ala on 3,5 km2 ja rantaviivan pituus 17,3 km. Järvi on melko matala, keskisyvyys vain 4,2 m. Kansantiedon mukaan järvessä olisi jopa 25 metrin syvänteitä, joskin syvin virallisesti mitattu kohta on 13,4 m.

Valajärvi kuuluu Kokemäenjoen vesistön latvajärviin, eli se saa vetensä muutamasta pienestä purosta ja pohjavesistä. Suppealla valuma-alueella (15 km2) on vain kaksi pientä lampea, Likolammi ja Niinisalonsuon nimetön suolampi. Valuma-alueella on etupäässä metsää ja suomaastoa ja - onneksi - vain vähän viljelymaata. Mökkiasutusta sen sijaan on melko runsaasti.

Valajärvi laskee pohjoispäässä olevaa pientä Ollanojaa pitkin Kaartjoen kautta Haapajärveen. Keskivedenpinta on 111,7 m merenpinnan yläpuolella, kun naapurijärvien, esim. Haapajärven ja Kernaalanjärven on noin 81 m. Valajärvi on siis n. 30 m korkeammalla kuin sen alapuoliset järvet.

Vedenkorkeuden vaihtelut ovat vähäiset. Poikkeamat keskivedenpinnasta ovat 25 cm ylös- ja alaspäin. Vanhoja vesirajoja näkyy rantakivistä. Vesi on aikoinaan ollut huomattavasti korkeammalla. Suurempaan vesimäärään kai perustui aikanaan Valajan vesimyllyn toiminta Ollanojassa.

Valajärvelle on siis ominaista, että vettä on vähän ja se vaihtuu hitaasti. Tämä tekee järvestä erityisen herkästi haavoittuvan. Tutkimuksissa on jo havaittu, että syvänteissä esiintyy loppukesällä hapen puutetta; tämä irrottaa pohjasta ravinteita ja aiheuttaa rehevöitymistä. Siksi onkin tärkeää, että me kaikki järven rannalla asuvat ja liikkuvat myös omilla toimillamme pyrimme huolehtimaan, että järven ravinnekuormitus pysyy kurissa tai vähenee.
Miten voin suojella Valajärveä

Karttoja

Valajärvi maanmittauslaitoksen kartalla
Metsähallituksen retkikartta (Tee paikannimihaku "Valajärvi, järvi, Hämeenlinna")
Valajärvi Googlen kartalla

Valajärven nimi

Professori Pertti Virtaranta on selittänyt Valajärven nimen synnystä seuraavaa:
Hämäläiset käyttivät kalastukseen vataa, joka Kalevalan mukaan on vanhin kalanpyydys. Vata oli nuotan ja verkon välimuoto, matalien järvien pyydys. Hämäläiset eivät voineet kielensä vuoksi mennä vadalle vaan valalle. Siitä kolme hämäläistä järveä on saanut nimekseen Valajärvi. Järven kirkasvetisyys (valkea), rakkauden- tai sotilasvalat, valimotyöt (raudan nosto) eivät ole antaneet järvelle nimeä vaan kieli.

Veden lämpötila

Eräs mökkiläinen on asentanut Valajärveen lämpötila-anturin, joka kymmenen minuutin välein mittaa veden lämpötilaa metrin syvyydessä. Mittarin lukema viimeisen viiden päivän ajalta näkyy alla. Nyt voimme siis seurata veden lämpötilan vaihtelua reaaliajassa.

Lämpötilagraafi

Pohjan kartoitus

Elokuussa 2015 Meritieto Oy:n mittausvene tutki Valajärven pohjan korkearesoluutioisella monikeilaimella. Mittauksella saatiin tarkka kuva järven pohjan muodoista yli 1,5 m syvältä alueelta, jonne luotainvene pääsi. Sivutuotteena saatiin myös järvenpohjan kovuuden vaihtelua kuvaava kartta sekä kuvia kalaparvien esiintymisalueista.

Syvyyskartta
Syvyyskartta

Mittausdatan jälkikäsittelyssä syntyneet tarkat 2- ja 3-ulotteiset topografiakartat järven pohjasta sekä järvenpohjan kovuutta kuvaava backscatter-kartta ovat Dropbox-kansiossa, jonka sisältö on ladattavissa alla olevasta linkistä. Tutustu ensin kansiossa oleviin sisällysluetteloon ja ohjeeseen ennen kuin aloitat muun aineiston lataamisen.

Tutustu Valajärven pohjan tutkimusdataan.

Pohjan videokuvaus

Vuoden 2015 mittausdatassa huomiota kiinnitti muutama kohde, joita Meritieto Oy kävi kuvaamassa robottikameralla talvella 2017. Seuraavista linkeistä voit katsoa muutaman näistä videoista.

Järven poikki kulkeva kaapeli
Tukkeja ja kalaparvi
Veneen hylky Kaunion niemen edustalla

Veden laatu

Valajärven veden laatua on tutkittu vuodesta 1966 lähtien. Mittausten perusteella järvi on karu (kokonaisfosfori 12 µg/l; typpi 355 µg/l). Veden puskurikyky on tyydyttävä ja pH lievästi hapan (6,7); Sähkönjohtokyky on alhainen. Kesäisin happi on ajoittain loppunut pohjalta, talvisin happitilanne on ollut hyvä.
Tutustu vedentutkimusraporttiin 2013-2014
Tutustu vedentutkimusraporttiin 2009

Peruskartan mukaan Valajärveen laskee noin 10 ojaa. Mittaustietoja on seitsemästä ojasta vuosilta 2003 ja 2009. Valajärveen laskevat ojat olivat yleisesti ottaen suhteellisen kirkkaita ja vähäravinteisia. Ojat laskevat suoperäisiltä alueilta, joten humusleima oli niissä kohtalaisen selvä, mikä kohottaa järvenkin veden väriarvoa sateisina kausina. Suurin virtaama on Mustisuolta laskevassa ojassa, n. 80 % tulovirtaamasta. Veden laatu oli heikoin: ruskeaa ja runsasravinteista. Typpipitoisuudet pääosin hyvin alhaisia (630-880 µg/l). Fosforipitoisuudet vaihtelivat 20-40 µg/l, joten nekin olivat pieniä. Tulosten mukaan Valajärveen laskevat ojavedet olivat varsin hyvälaatuisia.
Tutustu ojatutkimusraporttiin vuodelta 2003

Suoalueilta laskevien runsasravinteisimpien ojien alajuoksulle suositellaan tehtäväksi laskeutusaltaat, joista vesi tulisi, mikäli mahdollista, johtaa pintavalutuksena järveen. Ojan ja järven väliin suositellaan tehtäväksi ainakin katkos, jotta vesi ei virtaisi kovin voimakkaasti järveen saakka. Tällöin kiintoainesta ja ravinteita pidättyy valutuskentälle, jolloin ne ovat pois järvestä.

 

© 2007-2017 Valajärven suojeluyhdistys